sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Syttynyt olikin jo rakkautemme, tienneet vain sitä vielä emme...

Otsikko on ylläripylläri meidän lemppariartistimme biisistä: Anne Mattila- Syttynyt olikin jo rakkautemme. Nyt kuulostaa hiukan imelältä tää hehkutus meidän tyyliin, mutta menköön nyt sitten, onhan huomenna kuitenkin meidän 2 v. hääpäivä! Sen kunniaksi mentiin tänä viikonloppuna Ikaalisten kylpylään. Viime vuonna + häämatkalla me käytiin viihdekeskus Flamingossa, mutta aateltiin tästä vuodesta eteen päin ottaa traditio, että käydään aina uudessa paikassa. Lämpimässä vedessä lilluminen on meidän kummankin mieleen, häämatkalla vietettiin Flamingon vesipuistossa + spassa putkeen 6 h 40 min :D Lieköhän syynä vedenmerkit horoskoopissa...? ;)

Tänä vuonna oltiin vain yksi yö reissussa, ja siinäkin ehti jo tarpeeksi kylpylässä touhuta :) Eilen tosiaan mentiin ja tänään tultiin kotiin. Meidän karvaiset lapsukaiset oli mun tätini luona hoidossa, ja Make oli kilttinä koirana yrjönnyt siellä eteisen matolle yöllä. Juuri "näin" sen pitikin mennä... Pitkään se on ollut mahansa kanssa parempi, ja nyt alkaa taas pelottaa, ettei sille tule uudestaan sitä mahasuolikanavantulehdusta, mikä sillä oli pääsiäisen aikaan. Seuraamme tilannetta.

Eilinen reissupäivämme alkoi kummityttö S:n 4 v. synttärijuhlilla. Tämmöinen leipurinraakile kun
oon, vietiin S:lle lahjaksi muovailuvahalle tarkoitettu leivontasetti. Oli kaulinta ja muotteja jne. Pääsi likka leikkimään sitten pientä kondiittoria :) Synttärijuhlista siirryttiin mun tätini luo maalle, jonne vietiin piskit yökyläileen. Tätini luona oli samaan aikaan serkkuni perheineen, ja päästin näkemään samalla myös kummityttömme E isoveljensä kera. Hetken aikaa ehdittiin siellä istahtaa, kun täytyi jo jatkaa matkaa. (Ah, runollista!)

Joka tapauksessa, oltiin kolmen aikoihin Ikaalisissa ja mä suuntasin samantien testaamaan Shiatsuhieronnan! Iiiiso plussa kylpylälle tästä hoidosta, oli meinaan ihan huikeen hyvä hieronta, ja hintakaan ei ollut mikään superpaha, varsinkaan kestoon ja laatuun nähden. Jos menette Ikaalisten kylpylään, niin ihan totta kannattaa käydä testaamassa toi Shiatsu. Toi hieronta tuli kyllä todella tarpeeseen, mulla oli aivan älyttömän stressaava loppu viikko töissä, enkä oikein osannut ajatuksiani töistä irroittaa viikonlopuksi vielä perjantaina, mutta ton hieronnan jälkeen olo oli kuin uudesti syntyneellä :D

Mun hieronnan jälkeen mentiin lillumaan kylpylään, pääosin porealtaassahan tuo aika tuli vietettyä, mitä nyt välillä käytiin pikku välipalat vetäsemässä allasbaarissa. Sen jälkeen olikin hyvä lähteä huoneeseen valmistautumaan iltaa varten: Syömään ja tansseihin.

Käytiin syömässä ravintola Charmantissa. Alkupaloja ei sentäs syöty, mutta pääruoaksi syötiin pippuripihvit (Hemmetin hyvää oli, mutta meidän syöppöjen makuun vähän liian pienet annokset) ja jälkiruoaksi mä söin, yllätys yllätys, suolapähkinä brownien vadelmien ja vaniljacreman kanssa, kun taas Mikko söi "Kesäviettelyksen" jossa oli  vaniljaista tuorejuustopannacottaa, raparpericompottia ja mansikkasorbettia. Pistettiin kuitenkin sen verran ranttaliksi, että päätettiin maistaa jälkiruokaviinit jälkkärin kaveriksi, vain todetaksemme, ettei ensi kerralla samaa liikettä tarvitse tehdä. Ei oikein ollut meidän juttu ne litkut :D  Palvelu oli todella ystävällistä, eikä joduttu liian kauaa odotteleen palvelua / ruokia. Samalla kun söimme, aloitti naapuriravintola Violetassa "Vonkamiehet" musisointinssa.

Syötyämme siirryimme Violetan puolelle kuuntelemaan ja tanssimaan. Mikkokin yllätti mut perinpohjaisesti suostumalla tanssimaan jenkkaa mun kanssani! Seuraavaa kertaa saan varmaan odotella taas hamaan tulevaisuuteen ;) Parijenkan jälkeen tanssittiin vielä muutaman muun tanssijan kanssa letkajenkkaa. Hieman harmitti kun niin harva osallistui touhuun mukaan! Näiden jenkkojen lisäksi tanssittiin muutenkin mukavan monta kappaletta, tosin tanssilattialla meidän huomion useampaan otteeseen varasti  naakka, joka oli tullut juomaan ikkunan taakse :D Soli sulonen ku mikä!

Saatiin Mikon kanssa ihan keskenämme edustaa nuorempaa sukupolvea, lähes kaikki muut olivat + 50 vuotiaita, ja saatiinkin useampaan otteeseen illan aikana kuulla, kuinka hienoa on, että nuoretkin tulevat tanssimaan näitä perinteisiä tansseja, se kun nykypäivänä tuppaa olemaan niin harvinaista. Nii-in, niinhän tuo taitaa olla, mikä on kyllä todella säälii! Voi millä sais muitakin nuoria enemmän lavatansseista innostumaan?!

Puolilta öin mulla rupes uni painaan pahemman kerran ja lähdettiin huoneeseen tutimaan. Aamulla herättiin pirtsakoina aamiasbuffetin antimista nauttimaan, joka oli kyllä huomionarvoisen laaja tarjonnaltaan. Aamiaisen jälkeen lähdettiin aika pian ajelemaan kotinurkkia kohti. Olin bongannut naamakirjasta Suvi-vintage tapahtuman, joka järjestettiin Tampereella Tallipihalla, ja koska pikkuserkkunikin olivat siellä myöskin häärimässä, ehdotin Mikolle, että käytäisiin siellä piipahtamassa kotimatkalla, ja näinhän me sitten myös teimme. Heti kun olimme vaan löytäneet parkkipaikan! :D

Oon jo aikaisempina vuosina bongannut Suvi-vintage tapahtuman, ja olisin jo aiemminkin halunnut siellä käydä, mutta aina se vain on jäänyt syystä tai toisesta. Tämänpäiväisen perusteella sanon, että tulen myös ensi vuonna siellä pyörähtämään, sen verran idyllinen tapahtuma kuitenkin on, vaikka mitään ostoksia mukaan sieltä ei tarttunutkaan. Suklaapuodinhan mä olisin kyllä ostanut tyhjäksi, mutta sain kuitenkin hillittyä itseni ;)





Pikkuserkkuni äitinsä kanssa häärivät paikalla HML:n seudun Lottaperinneyhdistyksen edustajina. He olivat esittelemässä ilmavalvontalottien toimintaa. Kuten yksi pikkuserkuistani totesikin, he olivat mukana osittain myös muistuttamassa menneiden aikojen raadollisemmasta puolesta, vaikka tapahtuma itsessään muuten olikin hyvin kepeä.  Mukana edustamassa oli myös pikkuisena minilottana toiminut kummityttömme H!  Lisäksi paikalla oli myös Etulinjan pojat esittelemässä vanhassa väestönsuojassa tilannetta, jossa Tampellan alueelle tuli ilmahyökkäys, ja millaiselta se kuulosti väestönsuojasta käsin. Pakko sanoa, että meikäläistä vähän jännitti mennä sinne pimeään "pommisuojaan", mutta kyllä oon ihan tyytyväinen, että kävin sen tsekkaamassa, koska selvisin tilanteesta loistavasti :D Ei mua se pimeys pelottanut, vaan se kuinka kovasti eläydyn tilanteeseen (lue; pelkäsin että rupeen poraamaan, jota ei kyllä onneksi tapathunut :D ).  Aina tulee sota-ajan jutuista mieleen vaan oma veteraanipappa ja liikutuksen- / ylpeydenkyyneleet tuppa nouseen silmiin, kuten nytkin tätä kirjoittaessa. Hemmetin porukolli! :) Mä oon mikä oon, en voi muuksi tulla... Niinkuin Tamara Lund aikanaan lauloi :)

Loppuun vielä kuvat kahdesta kummilikastamme, synttärisankarista ja minilotasta :)

























Huomasitteko muuten, mulla on vihdoin uus luuri! Kuvat tokkiinsa otettu sillä... ;)

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Niin se vaan oli ja meni...

...Juhannus siis. Nyt alkaa taas päivät lyhentyä, argh! Mutta, vielä on kesää jäljellä, yli puolet ainaski! :) Meidän juhannus mei hyvinki leppoisissa merkeissä, torstaina töiden jälkeen oli ehkä raisuin meno, kun käytiin veljeni M:n ja tämän naisystävän kanssa syömässä Gastropub Tuulensuussa, yhdessä vakkaripaikoistamme siis. Kuorrutettua kanaleipää ei voita mikään :P

Perjantai sujui leppoisasti pitkien yöunien jälkeen. Käytiin tädilläni maalla pyörähtämässä, kuten myös Mikon porukoillakin sen jälkeen. Ja käytiinhän me hakemassa hyvät tötteröt jätskikiskalta, juhannuksen kunniaksi :) Ikävä kyllä mä hukkasin mun ihanan kullanvärisen perhosnilkkakorun... Joka oli viime kesän kreikanreissulta matkamuisto... Huoh..Kai se oli katkennut jossain kioskin nurkalla ja joku poiminut parempaan talteen...Käytiin katselemassa paikka vielä myöhemmin, mutta ei osunut silmään :( Oli meillä suunnitelmissa lähteä johonkin kokkoakin katselemaan, mutta laiskuus iski ja jäätiin lopulta sitten kotiin nököttämään :D

Lauantai käynnistyi myöskin kivasti pitkien yöunien jälkeen ja lähdettiin puolenpäivän jälkeen ajelemaan, veljeni H:n naisystävän luokse. Sinne sitten kokoonnuttiin koko kööri. Siellä oli loihdittu meille todella herkulliset hampparisetit, ja mikä parasta, kaikki oli ihan itse tehtyä! Sämpylät, pihvit, majoneesit, hillokkeet.. Nam! Ja hampparin kaverina oli bataattiranut, uusi rakkauteni. Oon nyt kolmisen kertaa syönyt bataattiranuja, ja ne on oikeesti ihan järkky hyviä! Suosittelen lämpimästi maistamaan! Jälkkäriksi oli seeprakakkua tehtynä :) Lauantai kyllä hurahti hirveetä kyytiä ohitte, päivän ohjelmistoon syömisen lisäksi kuului korttitemppujen tekemistä, trampalla pomppimista ja kaikkea muuta akrobaattista, mitä lapset innosti kokeileen :D Kyllä siinä vaan pienempien rinnalla joutui nöyrtymään, ettei ite oo ihan yhtä notkea enää, mitä joskus on ollut! :D Miki ja Make sai lapsista oivat leikittäjät ja rapsuttelijat, koko ajan pallon perässä olivat juoksemassa, kun aina joku jaksoi sitä niille heittää :)  Illalla sitten kotiuduttiin hauskan päivän jälkeen hyvillä mielin, ja tuli meinaan jätkilläkin uni nopeesti :)

Tää päivä on mennyt myöhään nukkuessa, aamupalan syömisessä, päiväunissa ja sitten taas syömisessä, jonka jälkeen lähdettiin poikkeamaan vielä Vehoniemen automuseolla, syötiin lämpimät munkit ja lopuksi vielä jätskit :D

Kuvia juhannuksesta ei mulla juuri ole (Lopun ruokakuvat on tän päivän kala-aterista ;) ) , kameraa en jaksanut mukanani raahata ja mun kännykkä on tällä hetkellä tommoinen vanha nokialainen, jossa on vielä vga- kamera, joten sillä ei ihan hirveesti napostele kuvia räpsiä :D Odottelen uutta puhelinta tässä kuumeisesti, sen saapuminen on viivästynyt jo kahdella viikolla. Huomenna on nyt kolmas luvattu saapumispäivä, ja mielenkiinnolla venailen, että tuleeko sitä nyt sitten huomennakaan! Vanha Samsung Galaxy S2 sanoi viikolla sopimuksensa irti lopullisesti, joten aika hyvään aikaan tilasin tuon uuden puhelimen..Nyt kun sen vielä vaan sais itelleen!

Uusi kännykkä, hyvällä kameralla varustettuna tuleekin nyt muutenkin tarpeeseen, sillä me varattiin reissu Rhodokselle ens kuulle! Josko sitä jättäis järkkärin tällä kertaa sitten kotiin, koska kyllähän se aina oman stressinsä tuo mukanaan, kun joutuu pelkäämään sen puolesta. Ja heti kun ollaan tultu Rhodokselta, meen korjauttamaan mun jalan tatuoinnin uuteen uskoon. Sen ulkonäkö tulee muuttumaan jonkin verran, mutta josko siitä nyt tulis sitten vähän onnistuneempi :)




sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Mä matkalaukun täytin unelmillain ja kartan piirsin toiveistain

Kaiken rehellisyyden nimissä: Eilinen oli oikeesti täydellinen lauantai. Tämmöstä kiireetöntä, löysäilevää päivää oon kaivannut jo pitkään ja se tuli siis nyt todella tarpeeseen. Sää oli myös ihan meikäläisen puolella tän asian tiimoilta, oli varmaan tän kesän komein ja lämpimin (Vai lämpöisin...KUMPI ON OIKEIN?!) päivä. Aamulla heräiltiin aivan rauhaksilteen ja lähdettiin piskien kanssa vetämään kivan pitkä aamulenkki (Noita karvakasojakaan ei kiinnostanut liian aikaisin nousta, vaan nekin tuhisi tyytyväisinä pitkälle aamuun.).

Aamupalaksi syötiin perjantaista mariannekääretorttua (Koska aikuinen ja koska voin ;) ) Kaakaokäärispohja, kuohukerma vaahdoksi, sekaan kaakaojauhetta, sokeria, vaniljasokeria ja mariannecrushia... So simple, but so delicious! Saattaa olla että tänäkin aamuna aamupalaksi oli tätä samaa herkkua... heh. Kauheen kaunishan toi kääris ei ollu, pohja repes totaalisesti ja leikatessa koko pa*ka hajos, mutta tähän sopi taas tää suuresti inhoamani fraasi "ei se ulkonäkö oo tärkeintä, vaan maku". Joo-o, silloin kun teet jonkun juhliin kakkua ja ulkonäkö menee keturalleeen, toi sanonta ei lohduta kyllä tippaakaan! :D

No, kuitenkin, käärishetken jälkeen otettiin suunnaksi tampere, ja, yllätys yllätys, jatkettiin syömispoliittisiatoimintoja, ja mentiin tutustumaan Fazerin uuteen kahvilaan, joka sijaitsee lähellä keskustoria, hämeenkadun varressa. Vähän jopa arvelutti mennä, kun kyseessä on oman työpaikan kilpailija... ;)




Paikka oli kyllä todella tyylikäs, siitä ei pääse mihinkään. Mitä nyt katto oli jätetty kyllä auttamattomasti keskeneräisen näköiseksi! Kun astuttiin kahvilaan sisälle, vastassa oli tosi herkullinen näky, vitriinit notku herkullisista tarjottavista, niin suolaisista kuin makeistakin. Itse otin suolapalaksi lohitartarleivän ja Mikko otti lämpimän, täytetyn croisantin. Makeaksi herkuksi otettiin mansikkaviinerit. Ah, vaniljakreemiä oli runsaasti, mansikoita ei oltu pilattu sillä hemmetin kiilteellä, taikinaa oli sopivassa suhteessa täytteeseen JA mikä parasta: Tässä versiossa ei ollu ollenkaan sitä sokerikuorrutetta! Oijoi! Palanpainikkeeksi join capuccinon ja Mikko jonkilaisen Fazerin oman sekoitetun kahvin. Tämä koko lysti kustansi 27 e, mikä oli tämmöisen maalaishiiren näkövinkkelistä turhan tyyristä, ja Mikon ilme oli näkemisen arvoinen kun kassaneiti sanoi hinnan. Toisaalta, eipä sitä hirveesti voi muuta odottaakkaan, mutta sanotaanko näin, ettei tästä paikasta tule ehkä se vakiomesta.

Noh, tämän kahvilahetken jälkeen lähdettiin haahuilemaan hämeenkatua pitkin, ja yhtäkkiä löydettiin ittemme terassilta, meikäläinen valkkarilasi kourassa. Olo oli hetken aikaa siinä auringon lämpimästi helliessä ihan sellainen, että olisi voinut vaikka ulkomailla olla. Ei ollut ollenkaan suomifiilis.

Tämän jälkeen päädyttiin H&M ja tällä kertaa tuolle karvaisemman sukupuolen edustajalle lähti vaatekappale mukaan, ei meikäläiselle niinkuin olisi ehkä joku saattanut luulla ;)  Vaateshoppailun jälkeen suunnaattiin autolle, josta matka jatkui ruokakauppaan. Ehee, ihan kuin ei oltais vielä siinä vaiheessa oltu syöty ihan hirveesti, mutta poistuttiin kaupasta jätskitötteröt räpylöissä.

Tampereella hengailun jälkeen oli aika suunnata kotiin ja alettiin valmistautumaan iltaa varten, olihan sentään meidän iki-ihana Annemme illalla Rönnissä esiintymässä, ja sinnehän toki oli päästävä. Edellinen, samalla ainoa aikaisempi tämän vuoden AM- keikka oli jo MAALISKUUSSA. Mihin tää aika oikein menee, ihan totta hei?! Ja ikävä kyllä, Annella ei ihan hirveesti tähän meidän likelle osu keikkoja enää kesällä. Hmph. Mutta Annelilla sentään onneksi osuu, useampikin. Ja Anniinallakin taitaa olla yksi, mikäli oikein muistan! :)

























Meidän tiimi saapui Rönniin siinä yhdeksän nurkilla, kun Anne puolestaan saapui lavalle puoli yhdeltätoista. Meillä oli puoltoistatuntia tehokasta seurusteluaikaa paikalle saapuneiden keikkakavereiden ja sukulaisten kanssa. Siinä höpötellessä ja naureskellessa aika meni todella reipasta tahtia, ei tarvinnut edes kännykkää räpeltää odotellessa kertaakaan,  ja uskokaa pois, se on todella harvinaista mulle! :D Ja, kuten eilen totesinkin, tulipahan paikattua pari sivistyksessä olevaa aukkoa illan aikana! Illan toisena esiintyjänä oli tanssiorkesteri Ippe Mansikka. Rakastuin ehkä tohon nimeen! :D

Anne aloitti uudella sinkullaan "Kuivaa koivua", ja nyt pystyin jo laulamaan mukana biisiä. Ja kyllä, minä lauleskelen itsekseni keikalla aina kaikki tuntemani biisit :D Muista biiseistä mainittakkoon nyt vaikka Elämän peli, Ravintola Sydänsuru, Annoit suunnan elämään, Pidä siitä kii, Jakaranda ja MATKALAUKKU. Tämä biisi on kyllä niin ihana, ja hei, Annen ihan itse tekemä. Sanoinkin korttia hakiessa Annelle tästä, ja kuinka pystyn hyvin maalaamaan mieleeni kuvan kuinka kauniina kesäpäivänä ajelee maantiellä kaikessa rauhassa maaseudulla ja kuuntelee tätä biisiä hyvillä fiiliksillä. Anne totesi, että semmoista fiilistä hän tähän biisiin oli hakenutkin. Onnistunut veto siis!  Nähtiin nyt ekaa kertaa livenä myös Deja vu:n uusi kosketinsoittaja ja uusi Janne Tulkki, ja hienostihan tää veti! Ei arvaisi ollenkaan, että tuore tyyppi bändissä! Lisäksi joukkoon oli eksynyt myös uusi kitaristi, joka oli kyllä kovasti entisen näköinen, se kolmas Tenkula, heh ;)  ja Keikka-ilta oli kaikinpuolin onnistunut, mitä nyt noita pieniä verenimijöitä ei lasketa, jotka inisivät koko ajan korvan juuressa. Ja, jos ei lasketa semmoista lajiketta kuin "Urpot".

Urpojen kuvauksesta jäi uupumaan mahdollinen leveä, humalainen huojuminen takanaolevien syliin. 
Kaikki keikoilla kävijät varmaan pystyvät allekirjoittamaan tämän lajikkeen olemassa olon. Ja ihan turha vetää "Tanssilavoilla tanssitaan, eikä katsella" korttia kehiin, tämä ei koske pelkkiä tanssilavoja, mutta koska tämä nyt sattui tapahtumaan taas kerran tanssilavalla eilen, se toimikoon myös esimerkkinä. Argh.

Noh, loppuun vielä pakolliset vaatekuvat eiliseltä:





sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kesä on täällä, joo sen tuntee, kun avaan ikkunan iltaisin

Stina Girsin ihanasta "Kirje" kappaleesta napattu otsikko sopii tän hetkisiin fiiliksiin. Lauluhan jatkuu tosin "Ei oo satanut kolmeen päivään, ilma on jo kuivaa hengittää", ja se puolestaan ei sovi tähän, meinaan tota vettä on aika ajoin tuolta taivaalta ropsahdellut niskaan. Onneksi vanha sanonta, kesä kuivaa sen minkä kastelee pätee tässä kohdin kyllä täysin: Aurinkoakin on saatu kivasti vastapainoksi! Toi samperin tuuli on sitten oma lukunsa täysin...Tässä mennään kovaa kyytiä jo kesäkuun puolella, ja edellisestä postauksestakin on kulunut likemmäksi kaksi viikkoa, joten ikävä tänne blogin puolelle oli jo kova!



Tänään käytiin viemässä porukoiden haudoille kesäkukkaset, tänä vuonna vuorossa oli taas verenpisarat, hopeakäpälät JA JOTKIN somat pienet kukat, joita ei aikaisemmin ole ollutkaan meillä käytössä, mutta joiden nimiä en nyt vain millään kykene muistamaan. Sama pää kesät talvet :)



























Tähän viikonloppuun muuten on sisältynyt siivoilua, parvekkeen kesäkuntoon laittelua ja tarhalikkojen kanssa tapaamista (Tämä meidän päiväkodista asti pysynyt ystäväporukkamme siis).  Käytiin syömässä Rossossa ja pelailtiin muutamissa eri istumapaikoissa lautapelejä. Aika leppoisaa meininkiä siis. Oli todella ihana nähdä näitä mulle todella rakkaita ihmisiä, niin kuin aina :) Taas kerran saan iloita siitä, kuinka siunattu olen, että mulla on tommoisia ystäviä, jotka ovat pysyneet matkassa mukana jo sen parisenkymmentä vuotta :)



Viime viikonloppuna puolestaan mulla oli kakkubisneksiä taasen. Tein työkaverini lapsenlapsen ristiäisiin täytekakun. Täytekakun jonka kanssa mulla oli pientä riisinpoikasta havaittavissa, mutta lopulta sain kakun toimitettua ehjin nahoin perille. Lisää kuvia kakusta löytyy Paakariperhosen puolelta : "Vaaleanpunainen tossukakku vol 2."



Lisäksi viime viikonloppuna käytiin meidän mummolassa velipoikien kanssa vähän tekemässä pihahommia JA kuvaamassa. Tehtiin näitä uusintaotoksia vuosientakaisista kuvista, ja voin kertoo, että niiden väsääminen oli kyllä huisin hauskaa puuhaa! :D En viitti nyt julkaista täällä tuotoksia, ainakaan vielä, kun en ole noiden äijien mielipidettä asiaan kysynyt, mutta katsotaan jos joskus niitä ilmestyisi. FB- kaverithan ne ovatkin jo nähneet :)

Sitten olisi luvassa kuvia suhteellisen uudesta jutusta makkarissamme, josta jo jokin aika sitten laitoin sneak peekin tänne:



 Hehee, siinä se nyt on: Vaaterekki by Ikea! :D No vähän on hipsterimeininkiä, mutta hällä väliä, musta se on ihku! :D Että semmottia, eiköhän tässä nyt ollu tän kerran raapustukset taas kasassa. Mun mielestä tässä postauksessa oli nyt jotenkin tosi kliffat kuvat, en tiedä mitä te tykkäsitte, mutta meitsi diggailee kyllä :)  JA HEI, tiedättekö mitä! Ens viikonloppuna ois vihdoin Mattila Rönninlavalla, Anne nääs! Jos mitään maata mullistavaa ei tule, meikäläiset suunnistaa sinne, ketä mukana?! :)